Olipa synkkä ja myrskyinen yö... Ei kun siis...
Olipa kerran Putte-possu. Putte eleli tyytyväisenä sikolätissään. Eräänä päivänä Puten alkoi tehdä mieli mutakakkua. Mutta Putte oli hieman ylipainoinen ja hänen olisi pitänyt tarkkailla linjojaan. Putte paini mutakakun himonsa kanssa, ja kysyi apua Iso-Karjulta. Iso-Karju käski Puten kieltäytyä mutakakusta, tai muuten Putte joutuu... joulupöytään!!! Putte ei tahtonut joulupöytään, mutta mutakakun himo oli yhä kova. Putte ei tiennyt mitä tehdä.
Putte herää sikolätistään seuraavana aamuna ja naapuritalon ikkunalaudalla on vastaleivottu mutakakku, kuin tilauksesta! Näppäränä possuna Putte päätteli emännän tahtovan, että Putte syö mutakakun, ei kai kakku muuten olisi ollut ikkunalla. Iso-Karju sanoi Putelle, että kakkua ei saa syödä. Myös Pate-possun alkoi tehdä mieli mutakakkua ja hän lupasi auttaa Puttea asiassa. Putte ja Pate lähtivät mutakakun hankintaa, mutta koska heillä on vain sorkat, eivät he saaneet aitauksensa porttia auki. Pitkän yrittämisen ja vastoinkäymisten jälkeen Putte sai kärsällään avattua portin haan. Putte ja Pate juoksivat mutakakulle ja pistelivät sen poskeensa yhdessä hetkessä. Vaan siinä samassa naapuritalon emäntä huomasi Puten ja Paten pahanteossa ja lähti huutaen ajamaan heitä takaa!
Putte ja Pate juoksivat takaisin lättiinsä. Vaan eivät he olleet vieläkään turvassa! Myös Iso-Karju oli vihainen, koska pikkupossut joutuisivat nyt joulupöytään!!! Iso-Karju alkoi ajaa Puttea ja Patea takaa lätissä. Mutta mikä onni onnettomuudessa! Putte ja Pate juoksivat niin kovaa ja niin pitkän matkan, että mutakakusta aiheutuneet kalorit paloivat. Niinpä Putte ja Pate laihtuvat, eivätkä joutuneetkaan joulupöytään, vaan jatkoivat eloaan tyytyväisinä lätissään.
Loppu.
Eikö muka ole pelottavaa, että kirjoittelen tällaisia juttuja?
Kommentit