Blogini oli näköjään rikki muutaman tunnin, mutta ei hätää! Olen palannut! Myöskin Blogilista tykkää haamupäivitellä tätä koko ajan, alkaa vähän kyllästyttää se, mutta en tiedä mitä asialle voisi tehdäkään. Ehkä se tästä...

Päivällä olin jokseenkin raivon partaalla erinäisistä seikoista johtuen, eikä se tehnyt lainkaan hyvää purukalustolleni. (Nimimerkillä hampaidenkiristelijä). Teki mieleni niputtaa joitakin ihmisiä. On se kumma, miten tyhmiä ja itsekkäitä ihmiset ovat. Vaikka olisi uskovainen tai pakana tai itsensä Dalai Laman paras ystävä, niin pitäisi olla jonkinlaista tilannetajua siitä missä avaa suunsa ja millä tapaa. No, onneksi rauhoituin tuolla luennoilla suuresti (jopa siinä määrin, että meinasin nukahtaa), niin enää en tahdo niputtaa ihmisiä niin pahasti. Paitsi ehkä yhden kappaleen ystävän kihlattuja.

Minua itseäni on vaivannut emotionaalinen ja moraalinen dilemma viime aikoina, jonka kanssa olen ollut lievästi hukassa. En ole viitsinyt asiasta mankua täällä, enkä mangu vieläkään kovin isosti. En vaan tiedä mikä on oikein ja mikä väärin, tai mitä minun pitäisi tehdä tai olla tekemättä. Aiemmin tänään suihkussa ollessani koin ahaa-elämyksen, joka helpotti ongelmaani hieman, tai oikeastaan aika suurestikin, mutta ei tietenkään poistanut sitä kokonaan. Tiedän mikä syvällä sisimmässäni tuntuu oikealta ja mikä väärältä, joten sen mukaan pitäisi sitten kai toimia. Mutta mietin, onko se kuitenkin liikaa vaadittu minulta? Niin, ette voi vastata, kun ette tiedä mistä on kyse. Jos joku omaa meedionlahjoja, niin on tervetullut antamaan hyviä neuvoja.

Elämä tuntuu niin kovin skitsofreeniseltä tällä hetkellä.

Ei tässä auta muu kuin laittaa loppuun video, josta tuon pitkän ja monisäikeisen otsikkonikin ammensin. Sukkahousuheviä parhaimmillaan, olkaa hyvät.

Adblock