928960.jpg

Minulla on tällä hetkellä hieman tällainen matalalentoinen kausi menossa tämän bloggauksen suhteen. Ei kauheasti huvita. Tai huvittaisi, mutta kun ei ole mitään kerrottavaa. Ja mitä kerrottavaa voisikaan olla, kun eihän minulle nykyisin edes tapahdu yhtään mitään. Koko elämä menee sunnilleen rataa koti-koulu-kauppa-koti-koulu jne. Ja siitä kotona vietystä ajastakin menee tosi iso pala kaikkien harkkojen tekemiseen, tai ajatteluun, että pitäisi tehdä. Välillä mietin, että olisiko lukijoille armollisempaa, jos päivittäisin vain silloin, kun on  oikeasti jotain sanottavaa, enkä joka päivä vaikka väkisin hampaat irvessä. Toisaalta tuntuu tosi pelottavalta ajatukselta sekin, että päivittäisi vaikka vaan joka toinen päivä... Tähän on kuitenkin niin addiktoitunut.

Esimerkki sairaan jännittävästä elämästäni: tänään en jaksanut raahautua luennoille, vaan heräsin vasta kymmeneltä. Nousin, käynnistin tietokoneen ja menin vessaan. Tulin vessasta ja menin keittämään kahvia. Avasin radion ja tulin tsekkailemaan blogeja. Hain kupin kahvia ja jugurtin sekä kylmäkääreen, jonka asetin särkevälle olkapäälleni. Aamupalan jälkeen kävin aamupesulla ja kuurasin kylpyammettani, koska se näytti kovin likaiselta. Palasin tietokoneelle. Päätin tehdä kouluhommia hetken. Jossain vaiheessa päätin riipiä petivaatteet sängystäni ja laitoin ne pesukoneeseen. Laitoin uudet lakanat sänkyyni ja peittelin pedin. Nälkäkin alkoi kurnuttaa, joten laitoin ruoan valmistumaan. Söin ja katselin samalla jotain viime viikkoista 70's Shown jaksoa. Ripustin lakanat kuivumaan ja laitoin uuden koneellisen pyykkiä pyörimään. Istuin tietokoneen ääressä sen aikaa, kunnes pesukone pysähtyi ja menin taas ripustamaan pyykit kuivumaan. Sitten tulin tähän tilittämään asiasta. Nyt mietin, että tökkisinkö lopun iltaa itseäni vaikka neulalla kynsien alle, niin ei olisi näin tylsää.

Harkitsen vakavasti, josko menisin hetkeksi sänkyyn lueskelemaan, jos mahdollisesti jaksaisin keskittyä kirjaan. Tekisin sen piilolinssi-postauksenkin ihan heti, jos vaan jaksaisin siihenkään keskittyä. Taidan ottaa pari omega3-kapselia matkalla sänkyyn.


Ei se ennen ollut näin
oltiin vain ihmisiä
elävältä haudattuina
jokapäivän ankeuteen

(CMX - Lihan Syvyyksiin)


Ps. Voicelta tuli juuri Smells Like Teen Spiritin video. Voi Kurt. Voi nuoruus. Silloin ei ollut vielä ollenkaan näin tylsää!