No niin, unohdetaanpas nyt ne silmät ja siskot, ja palataan ruotuun. Tai ei tietenkään unohdeta siskoa, mutta siis... No niin. Minun piti kyllä eilen kirjoittaa jostain ihan muusta kuin silmistä, mutta sitten tärähdin. En tosin arvannut tuosta silmäpostauksesta syntyvän sellaista joukkohurmosta, kuin sitten syntyi.
Silmistä puheen ollen, minulla on eilisestä asti hiertänyt vasempaa silmää. Tuntuu, kuin siellä olisi roska, mutta mitään siellä ei näy, eikä mikään sieltä lähde pois edes pesemällä. Erittäin ikävä tunne. Ihmettelin äsken kylillä, että miksi kaikki pojat niin hymyilee minulle nätisti, mutta sitten tajusin vinkkaavani niille koko ajan silmää. No ei vaineskaan.
Mitäs kaikkea minun pitikään eilen kertoa? No ainakin minulla piti olla eilen tentti, mutta en mennyt siihen, koska en saanut luettua edellisenä iltana. Syytän siitä teitä, koska olen niin ihana. Seuraavat tenttimismahdollisuudet ovat ensi viikolla ja sitä seuraavalla, joten vaihtoehtoja löytyy. Tämän lisäksi eilen aamupalajugurtistani tuli suuhuni joku musta pieni jutska. Se oli onneksi myyränpapanaa pienempi, enkä jäänyt tarkastelemaan sitä sen paremmin, joten uskottelen itselleni sen olleen kahvinporo. Tosin en tiedä mitä se siellä jugurtissa teki, mutta ehkä meidän ei tarvitse nyt mennä siihen. Ja minä syön sentään Ingmanin juguja. Aamulla luulin myös tietokoneeni seonneen, ja olihan se seonnutkin, tavallaan. Onneksi tilanne oli korjattavissa, enkä hätääntynyt. Olin taas ihan zen, koska minähän olen pro.
Tänään ja eilen minulla on ollut käynnissä operaatio Vapauta Kovalevy. Eli toisin sanoen keskiviikkona varmuuskopioitsin tiedostoja tuolle uudelle ulkoiselle kovalevylle ja nyt olen sitten yrittänyt vapauttaa tilaa tältä vanhalta kovalevyltä. Se käy aika hitaasti, biisi kerrallaan, koska minulla on täällä valtavasti musiikkia, joka pitää joko hyväksyä oikeaan musiikkikansioon tai deletoida pois paskana musana. Älkää kysykö mistä se kaikki musiikki tänne on tullut. Ehkä joku musiikkikeiju on ne yölliseen aikaan sinne laittanut. Olen tähän mennessä saanut setvittyä kaikki Smashing Pumpkinsin ja Stone Temple Pilotsin biisit. Nokkelimmat (pokkelimmat) huomaavat, että alkukirjain yhdistää noita kahta yhtyettä. Etenen siis epätieteellisessä aakkosellisessa epäjärjestyksessä.
Joku kävi pari päivää sitten kommentoimassa johonkin kolme kuukautta vanhaan postaukseen, että Katran oikea nimi ON Katra. Olin tuolloin esittänyt kysymyksen ääneen, koska tänne oli ilmeisesti tullut googlausryntäys haulla "mikä on katran oikea nimi". Heh. Kyllä kai sen kaikki jo nyt tietää, ja kiviäkin muuten kiinnostaa. Anteeksi nyt vaan. Sense the tone. (Olenpas ilkeä).
Aiemmin tänään bussia odotellessani siihen pysäkille päräytti polkupyörällä joku ukonkäppänä, joka pyysi minulta vähän rahaa, että saisi (muka) pari hernekeittopurkkia ostettua. Sanoin, että minulla ei ole yhtään käteistä, mikä olikin totuus, mutta se ukko ei meinannut edes uskoa! Kai sulla nyt pari euroo ees on? Hyvä, ettei pyytänyt todistamaan asiaa. Häippäsi se sitten, kun sanoin, että ei ihan todella ole yhtään rahaa pussissa. Ja pari euroa? Sehän on 12 markkaa! Näytänkö joltain kroisokselta? Mitä se hernekeitto muka maksaa nykyisin, että pariin purkkiin tarvii kaksi euroa? Tiina tyhmä ei ole koskaan ostanut hernekeittoa. (Joku googlautui tänne blogiin eilen hakusanoilla tyhmä tiina).
Ai niin, sain muuten siitä viime lauantaisesta tentistä nelosen! Ette siis suotta pitäneet peukkuja ja isovarpaita pystyssä. Vai muka latteuksien toistelemista... Hah!
Hyvää viikonlopun alkua kaikille!
Kommentit