(Kuvat saa klikattua isommiksi)
Heittäydyn nyt vähän dramaattiseksi, mutta tänään on vaan pakko. Nimittäin tänään on se päivä. Tänään tulee virallisesti kuluneeksi 13 vuotta Kurt Cobainin ja viisi vuotta Layne Staleyn kuolemasta. Tällainen grunge-aikaan jämähtänyt tyttönen ei pysty ohittamaan seikkaa postaamatta.
Cobainin itsemurhasta olen selvinnyt vähemmillä naarmuilla, koska se salaliittoteorioista huolimatta tapahtui omavalintaisesti, eikä sitä 15-vuotiaana osannut ottaa kovin raskaasti. Sehän melkein kuului asiaan. Ja nyt siihen on jo tottunut. Se sijaan täytyy tunnustaa, niin typerältä kuin se varmaan kuulostaakin, että Staleyn kohtalo ja kuolema (sen omavalintaisuudesta voi sitten keskustella ehkä joskus toiste) on minulle henkilökohtaisesti ottanut paljon kovemmille. Kai sinnikkäimmät lukijani sen tiesivätkin jo...
Voisin avautua tästä asiasta kilometri tolkulla, mutta ehkä säästän teidät siltä. ... ... ... (Jaarin jaarin. Tässä kohtaa oli pitkät jaaritukset Laynesta ja suhteestani tähän asiaan ja Rooman noususta ja tuhosta, ja kerroin mm. olevani vinksallaan päästäni, mutta poistin koko roskan ja tiivistän sen vain jaarituksen viimeiseen lauseeseen): Ihan vitun paskaa.
Mutta oikeasti, Laynen ääni tuntuu (minulla ainakin) luissa ja ytimissä, ja hän oli niin kovin kauniskin sekä sisäisesti että ulkoisesti! Ja Kurt myös oli loistava muusikko ja kauhean söötti. Niin että rockmusiikki on menettänyt paljon huhtikuun viidennen päivän tienoilla (kummankin kuolinpäivä on vain arvioitu tälle päivälle).
Kiitän ja vaikenen pääsiäisen ajaksi. En murheen murtamana pidä monen päivän mittaista hiljaista hetkeä, vaan lähden suk(k)uloimaan. Tai tänään ensin yksi sukkula, rakas serkkuni, tulee luokseni ja huomenna jatkamme yhdessä toisaalle Suomeen muiden sukkuloiden luokse. Road tripping, yeah!
Loppuun vielä pääsiäisen kunniaksi tytöille pieni eye candy, kun en osannut päättää kumman kuvan laittaisin tähän postaukseen. Saatte sitten molemmat. (Sekä lisäksi vielä aiheeseen sopivaa lyriikkaa, jonka voi jättää lukematta, jos se vituttaa ;). Tämänkin kuvan saa klikattua isommaksi. Hyvää pääsiäistä kaikille!
I could climb until I reach where angels reside
ask around to find out where the junkies applied
you just up and left me on this rock all alone
it's my fault for knowing now what I should have know
ohhh oh oh
my heart is tired of beating slow
oh oh
it's been depleteing since you died
died
since you died
died
I could drop until I touch the sinister side
visit all attractions flipping back and aside
still you leave me rotting on the rock all alone
it's my fault for knowing not what I should have known
oh oh oh
my heart is tired of beating slow
oh oh
it's been depleteing since you died
died
since you died
you died
oh oh oh
my heart is tired of beating slow
it's been depleteing since you died
since you died
I could climb till I reached where angels reside
I could drop until I touch the sinister side
oh oh
my heart is tired of beating slow
it's been depleteing since you died
since you died
died
since you died
(Alice In Chains - Died)
Kommentit