518078.jpg
Mää kualen nauruun! Useammassakin blogissa oli piirrelty omia kuvia, niin kyllähän minäkin sitten. Ensinnäkään en osaa piirtää, enkä etenkään hiirellä. Toisennakin käytän hiirtä vasemmalla kädellä, mutta en todellakaan osaa piirtää vasurilla. Enkä jaksanut alkaa muuttelemaan hiirtä oikeakätiseksi, joten edessä oli hyvin hankala viisiminuuttinen. Ja silti lopputuloksesta tuli ehkä jopa nätimpi kuin mitä oikeasti olen. Jos joku minut tuosta kadulla tunnistaa, niin todellakin onnittelen! Nuo omituiset härpäkkeet tuossa pään molemminpuolin on saparot. Oikeasti olisi pitänyt piirtää ponnari, mutta se olisi vaatinut sivuprofiilikuvaa ja se taas... Huh huh.

Täällä blogissa elettiin eilen aika jänniä aikoja, vaikka ei sitä kukaan kävijä huomannutkaan. Olin nimittäin suurissa määrin varautunut siihen, että rakas siskoni törmää viimeistään nyt tänne blogiin. Vaan ei se sitten törmännyt. Tiedän tämän, koska seurasin liikkeitä, niin siskoni kuin tämän bloginkin. Tai sitten siskossa on piilevää atk-gurun vikaa, ja osaa hämätä minua todella pahasti. (Tunnusta heti, jos luet tätä!) Olen suorastaan hämmästynyt, ettei se (hän) tajunnut klikata itseään tänne, vaikka linkki oli ihan tarjottimella ja vielä enimmäkseen harmittomalla varustettuna. Onneksi olemme erilaisia. Itse en nimittäin jätä yleensä yhtään linkkiä klikkaamatta. Eipä se sitten niin mitään olisi haitannut, vaikka olisikin tullut, kun olin ehtinyt jo henkisesti valmistautuakin asiaan. Nyt se sitten tapahtuu todennäköisesti joskus, kun sitä vähiten osaan odottaa. Harkitsin hetken jopa vapaaehtoista tunnustamista, mutta koska vahinkoa ei päässyt tapahtumaan, niin taidan kuitenkin jatkaa tätä salabloggausta niin pitkään, kuin se on mahdollista. Siis minuun saa kyllä linkata ihan vapaasti, ei se ole mikään ongelma.

Ai niin. Minun piti hehkuttaa tuossa pari päivää sitten, että minulla on nyt tasan 30 tilaajaa Blogilistalla. Mutta enpä sitten ehtinyt hehkuttaa, kun tuo kaunis pyöryläinen luku ei enää ollutkaan siellä, vaan niitä olikin yhtäkkiä 31. Hehe, luulitte varmaan jo hetken, että käyn nyt itkemään, että joku on perunut tilauksen. No ettekä luulleet. Joo ja tiedän, että ihmiset lukee blogeja muutenkin kuin tilaamalla Blogilistalta, mutta tuo nyt vaan on tuollainen konkreettinen luku jota pystyy seuraamaan ja jota on hauska seurata. No enivei. Se tuntuu yhä vaan niin hassulta, että joku haluaa lukea sen seuraavankin postauksen, vaikka on jo nähnyt mitä soopaa tänne suollan. (Tämä ei sitten ollut mikään kehukerjäys, älkää nyt herranen aika sentään laittako mitään säälikehuja tuonne kommenttilootaan. Shh!)

Tuosta tulikin mieleen viime öinen uneni. Tällä kertaa jopa muistan siitä jotain. Tämä on tosi lyhyt selitys, koska itse juuri sanoin pari päivää sitten, että en jaksa lukea toisten unia, niin en kai voi vaatia muiltakaan sitä. Näin siis unta, että olin kirjoittanut tänne blogiin jotain (eli ruikuttanut), ja sitten olin saanut tosi empaattisia kommentteja. Ajattelin siinä unessa, että taisin vähän liioitella asiaa ja kuin luin sen oman tekstini, niin olin käyttänyt siinä jotain sanontaa, joka oli siinä unessa tosi normaali, mutta jollaista ei ole oikeassa elämässä olemassakaan, enkä enää muista sitä. Olin tarkoittanut kirjoittaa, että minulla on tylsää, mutta olin käyttänyt tätä sanontaa, joka tarkoittikin jotain sen tyylistä, kuin olisin vetämässä itseäni kiikkuun suunnilleen. Olin siis käyttänyt sitä sanontaa ihan väärin ja sitten kaikki huolestuivat ja minua nolotti, koska tilanne ei oikeasti ollutkaan niin. Heh.

Lukijamääristä puheen ollen, minua vähän hämää, kun olen ihan varma, että tuon kävijälaskurin ympärillä oli ennen joku sininen kehys. Nyt se kehys on hävinnyt jonnekin ja laskuri näyttää vähän orvolta. No eipä mitään. En myöskään kävisi ihan kauheasti luottamaan tuohon laskurin lukuun. Huono puoli siinä on se, että en pysty mitenkään blokkaamaan itseäni pois sen laskuista. Tuon Extreme Trackingin mukaan kävijöitä on tuhat vähemmän (tosin se on ollut toiminnassa muutaman päivän vähemmän, mutta joo, mulla tosiaan oli varmaan tuhat kävijää niinä muutamana ekana bloggauspäivänä), joten olen itse ehkä joka seitsemäs kävijä. En tiedä miten muut toimii, mutta minulla itselläni on ainakin tämä oma blogi auki tässä selaimessa koko ajan, koska en jaksa kirjautua minnekään vuodatuksen hallintaan nähdäkseni onko joku kommentoinut tai muuta.

Yksi asia, josta on pakko vielä avautua tähän loppuun. Nimittäin tuo Suomen ihka oma Music Television. Mikä (v-sanan genetiivimuoto) musiikkitelevisio se muka on? Mielestäni sen nimi voitaisiin vaihtaa vaikka Tosi-tv:ksi. Eihän siellä siis tänäänkään tule juuri yhtään musiikkia, paitsi klo 13-14 ja sitten yöllä. Ihan järjetöntä toimintaa. Tämä muutos tapahtui ilmeisesti siinä vaiheessa, kun siirryimme MTV Nordicista MTV Finlandiin, vaikka sen Nordicin aikanakin jo noita typeriä sarjoja tuli ihan liikaa. Nyt niissä ei ole enää mitään rajaa. Kuvitteleeko joku kanavajohtaja siellä, että suomalaiset tykkää vain tyhmistä tosi-tv -ohjelmista, eikä niinkään musiikista? Olen tästä niin vihainen, että... että... Kun joku päivä ostan vielä digiboksin itselleni, niin en enää pieraisekaan Music Televisioniin päin. Paitsi että Voicellakin soitetaan paskaa musaa, enkä kestä niitä Komulaista ja Paasostakaan. Kaikista parasta olisi, jos saisin perustaa oman musiikkikanavan, jolla kukaan ei jauhaisi mitään typeriä juttuja ja siellä soitettaisiin vain ja ainoastaan hyvää musiikkia. Niin, eikä sitä sitten jaksaisi varmaan katsella kukaan muu kuin minä itse...

No niin. Hengitän syvään ja ryhdyn uudelleenverhoilemaan ikkunani irroitettavaa hyönteisverkkoa. Nykyinen verkko on hieman repeillyt ja talitinttien tuhoama. Heti kun hyönteiset heräävät keväällä henkiin, niin noita tuollaisia metsäluteita tai vastaavia alkaa pyöriä tässä, enkä kyllä tykkää niistä yhtään sisätiloissa. Olen lievästi ötökkäkammoinen.

Tulipas tästä pitkä.