Kuuntelen tässä radiota ja päätin taas haukkua kaikki biisit tässä samalla kirjoittaessani.

Apocalyptica - I'm not Jesus: No ei tätä voi haukkua, koska tämä on aivan huippu biisi. Apocalyptican paras evö (mikä ei tietenkään välttämättä ole kovin paljon vaadittu) ja Corey Taylorin ääni on vaan jotain niin hienoa, että ei siitä voi olla tykkäämättä. Paitsi siitä edellisestä projektista en niin tykännyt, mikäs sen nimi oli... Niin Stone Sour.

En tosiaan sitten eilen illalla jaksanutkaan avata sitä viinipulloa. Korkinavaaja tuntui niin kovin raskaalta kädessä, ei vaan noussut.

Guns 'n Roses - Patience: Ei koskaan mikään suosikkini Gunnareilta. Ihan ok biisi, mutta aika hidas. Tämä vihellysosuus on ihan kiva tässä alussa.

Eipähän ole krapulaa ainakaan. On niin tylsä yksinään avata kokonainen viinipullo, koska se tarkoittaa joko sitä, että siitä menee kauheasti hukkaan tai sitten sitä, että on juotava yksin liikaa tai kahtena iltana peräkanaa. Pitäisi ehkä hommata sellainen viinipullon tyhjiöpumppusysteemi.

The Cult - Dirty Little Rockstar: Uutta kamaa Cultilta. Yllättävän hyvä biisi. Tai no yllättävän ja yllättävän, mutta kun bändi on tainnut viettää melkoista hiljaiseloa viime vuosina. Vauhdikas veto eikä mitään lässyttelyä.

Ei tästä haukkumisesta nyt oikein tahdo tulla mitään, kun soittavat näin hyvää musiikkia. Tulisipa seuraavaksi jotain oikein huonoa. Tai no ei ehkä sittenkään. Mieluummin kuuntelen hyvää musiikkia (kanavana tietenkin Radio Rock! [mainos]), kuin huonoa ihan vain inhoamisen ilosta.

Chris Cornell - se Bond-biisi: No. Chris on ihana. Tämä biisi ei ole suosikkejani, koska se on jotenkin niin bondin kuuloinen (ja mikä sen nimi on, en muista?!). Mutta ei tämä huonokaan ole. You know my name? Onko se sen nimi? Hatara pää.

Katselin eilen sen leffan ykköseltä, mutta olipa muuten aika huijausta mainostaa sitä Johnny Deppin leffana. Johnnylla kun oli siinä joku muutaman hassun minuutin mittainen kaksoisrooli. Ja toisessa roolissa pukeutuneena naiseksi ja toisessakin joksikin limaiseksi upseeriksi (mikä ikinä, univormut eivät sytytä minua), joten siinä oli kuolaukset aika kaukana. Höh.

CMX - Ainomieli: Oo! Oo oo oo!!! Ainomieli! Hitsi! Tämä on sitä vanhaa ja hyvää CMX:ää! Tätä kun alkaa pukata mp3-soittimesta kävellessäni jossain puistossa lehtien keskellä, niin tekisi mieli alkaa pomppia ja laulaa! Olen kuitenkin liian sovelias, niin etten ole toistaiseksi vielä käynyt pomppimaan ja potkimaan lehtikasoja. Merkittäköön pöytäkirjoihin kuitenkin, että mieli tekisi.

Ensi perjantaina tulee sitten ihan oikea Johnny Depp -leffa, eli tuo Finding Neverland. Tosin en ensin meinannut tajuta, että kyseessä on se leffa, koska se on suomeksi näköjään Tarinan lähteillä. Olin ensin vähän että wtf, ennenkö tajusin. Onko tuokin ollut pakko suomentaa? Finding Neverland on paljon parempi leffan nimi. Mutta tosi hyvä leffa on, suosittelen kaikkia katsomaan, jotka eivät ole vielä nähneet. Ja niitäkin, jotka ovat nähneet.

Kotiteollisuus - Kuoleman järvi: No tämä on sitä uutta Kotiteollisuutta, joka ei valitettavasti ole yhtä hyvää kuin vanhempi. Vähän sama ilmiö kuin CMX:lläkin. Minä niin tykkäisin melodiasta, joka näistä biiseistä uupuu. Kyllä tämäkin varmaan livenä potkisi suoraan päähän, koska Hynynen vaan on.

Hehkutinko jo sitä, että minulla on ensi viikko lomaa? No ainakin teoriassa lomaa. Yhtä tyhmää kouluhommelipommelia on pakko tehdä, mutta onneksi senkin oheistuotteena tulee aina hyvä seura. Koska parityönä se on tehtävä. On muuten onnekas sattuma, jos löytyy pari, jonka kanssa synkkaa ja hanurin kireyskin on samaa luokkaa, eli ei kovin kireä.

Urge Overkill - Girl, you'll be a woman soon: No johan pomppasi genrestä toiseen. Pääsenpähän ainakin haukkumaan. Olkoon tämä sitten vaikka kuinka Pulp Fictionin soundtrackilta, niin tämä a) ei ole mielestäni rokkia ja b) on tosi booooring biisi. Let's move on. Harmi, ettei radiota voi kelata.

Aion tänään mennä äidin lihapatojen ääreen. Monellako meistä on äiti, joka tekee parempaa kotiruokaa kuin kukaan koskaan ikinä missään? Minulla on. Saanen huomauttaa, että parempaa kuin ne Saarioisten ärsyttävät äidit, joista en tahdo kuulla enää ikinä sanaakaan. (Että voikin joku mainos käydä hermoon).

Bruce Springsteen - Radio Nowhere: Nyt sanon jotain sellaista mitä en olisi ikinä uskonut sanovani ääneen: minä pidän tästä kappaleesta! En olisi ihan kauhean äkisti uskonut tykkääväni Bruce Springsteenin musiikista (okei, pikkumuksuna se yksi oli kova biisi, missä se nostaa sen tytön sieltä yleisöstä tanssimaan kanssaan, muistaako kukaan mikä se biisi oli?), mutta niinpä sitä vaan voi erehtyä. Oikein kelpo roketirollia.

Äidin lihapatojen syömisen lisäksi aion myös rapsutella kissaani, koska emme ole taas hetkeen nähneet. No, nyt katkesi ajatus... Piti tuosta jotain järkevääkin sanoa.

Rammstein - America (kai tuo sen biisin nimi on): Nyt kyllä tulee jo ihan liian huonoa musiikkia. En kestä Rammsteinia ollenkaan. Saksakin kuulostaa jopa tavallistakin rumemmalta Rammsteinin biiseissä. Kamalaa. Kamalaa.

Jokohan olen jaaritellut ihan liiaksi ast

Linkin Park - What I've Done: Uuh! Ihana biisi! Ihana Linkin Park! Ihana Chester! Tähän on hyvä lopettaa, koska seuraava biisi ei voi olla ainakaan enää tätä parempi.

Tämä oli ehkä tämän blogin historian kolmanneksi sekavin postaus. Ei se mitään. Pääasia, että minulla oli kivaa tätä kirjoittaessani. Menen pesemään hiukseni.

Moro!


Ps. Seuraava biisi oli joku minulle tuntematon (biisinäyttö netissä ei vaihteeksi taas toimi). Tahtoisin veikata Metallicaa? Eli ei millään tapaa Linkin Parkia parempaa, vaikka ei Metallicaksi ahdistakaan minua. Wasting my hate on ehkä biisin nimi?