No niin! Seuraa kaiken kattavaa raporttia Särkänniemen kesän päättäjäisistä! Kesän päättäjäiset ne todella olivatkin, oli nimittäin aivan helvetin kylmä. Luulin ottaneeni riittävästi vaatetta mukaan, mutta olin väärässä. Silloin kun aurinko paistoi, niin oli lämmintä, mutta heti pilveen mentyään karmea tuuli kävi luihin ja ytimiin. Palelin pitkään ja hartaasti. Adidaksen Superstarit ovat muuten hitsin hyvät kengät.
Tämä olikin siitä harvinainen keikkatilaisuus, että lähes kaikki esiintyjät olivat aikataulusta edellä. Onneksi aikataulua ei oltu kerrottukaan missään etukäteen, niin kukaan ei varmastikaan sen mukaan ajoittanut saapumistaan paikalle ja missannut lempibändiään.
epämääräinen aikataulu
Avecikseni otin tietysti Minjan, jonka syytä koko kilpailuun osallistumiseni alun perin olikin, "kun sä kuitenkin voitat ne liput". Ensimmäinen esiintyjä oli Day Eleven. (Tai ihan ensimmäinen oli Tuttiritari, mutta sitä emmme ihan ehtineet katsomaan). Day Eleven oli muistaakseni ihan sellaista ok rokkia. En nyt muista enää kyllä millaista, eikä ne kappaleetkaan oikein erottuneet toisistaan, mutta kuuntelihan sitä ennen kuin selkäänsä otti.
Day Eleven
Muuta huomionarvoista: Day Elevenin rumpalilla oli aika hienoja tatskoja. Harmi, että tuo basisti seisoi koko ajan väkisin rumpalin edessä.
rumpali
rumpali
Toisena esiintyi Leverage. Aikuisheviä. Sukkahousuheviä. Ei kiitos. Laulajallakin oli hei huivi kaulassa, tarviiko muuta sanoa? En tykännyt.
Leverage
Muuta huomionarvoista: Leveragen basisti soitti muuten aivan törkeän lyhyellä kaulahihnalla. Onko typerämpää nähty?
basistin lyhyt kaulahihna ja laulajan pitkä kaulahuivi
Kolmas esiintyjä oli The Giant Leap. Tästä ei ole kuvallista materiaalia, koska vettä tuli ihan täysillä ja värjöttelimme sateensuojan alla hytisemässä koko keikan ajan. Ei siinä varmasti mitään nähtävää olisi ollutkaan. Musiikista päätellen kyseessä oli joku halpa Bon Jovi -kopio, eikä Bon Jovi todellakaan kuulu suosikkeihini.
Tässä välissä päätimme lähteä aterioimaan ja sisätiloihin lämmittelemään, joten ilmeisesti Kilpi ehti esiintyä sillä välin, kun olimme syömässä. Ei kyllä harmita yhtään. Voin lukea kliseesanakirjaa kotona ja kuunnella paskaa musaa, jos haluan Kilpeä muistuttavan kokemuksen.
Seuraavana lavalle astui Peer Günt. En ole ikinä Peer Güntista tykännyt, mutta noiden edellisten räpellysten jälkeen se kuulosti varsin hyvältä. Vihdoinkin isot pojat tulivat lavalle näyttämään, kuinka rokkia oikeasti soitetaan. Peer Günt veti setin sellaisella räminällä läpi, että lyhyessä ajassa ehtivät soittaa monta monta biisiä ja huomasin tykkääväni. Edes Sudden Death ei ahdistanut. Mutta en silti kyllä vapaa-ajallani sitä kuuntelisi.
Peer Günt
Muuta huomionarvoista: Peer Güntissa oli muuten aika viehko basisti... Minulla on nyt selvästi joku fiksaatio näihin basisteihin.
basisti
Peer Güntin jälkeen lavalle nousi Poets of the Fall. Päätin antaa bändille mahdollisuuden. Mutta kun ei vaan tunnu missään, niin sitten ei tunnu. Yrittihän se laulaja vähän keimailla ja kiemurrella käpyrauhaseeni vetoavasti, mutta ei sekään nyt oikein... Kitaristilla (sillä blondilla) oli hassu tukka, mutta hitsin hyvin se veti silti joissain kohdin. POTFin keikka oli aika laimea. Minua ainakin alkoi nukuttaa suurimman osan biiseistä aikana. Eli ei lyönyt salama päähän. Paitsi soitti ne sen Merry (vai Sorry?) go roundin, joka on ihan okei biisi.
Poets of the Fall
Muuta huomionarvoista: Kiinnostukseni tason näköjään huomaa myös siitä, että kaikki POTF-kuvani ovat aika surkeasti epäonnistuneita.
Viimeisimpänä, vaan ei vähäisimpänä, esiintyi tietysti Negative. Se ihan jees. Itse asiassa Negative oli kyllä enemmän kuin ihan jees. Oikeastaan vasta Negative sai yleisön lämpenemään kunnolla. (Syynä voi toki olla se, että suurin osa oli tullut juuri heitä katsomaan). Jonne Aaronin ääni on aivan mieletön ja se karisma. Rokkariksi synnytään, kyllä se niin vaan on. Vaikka en nyt Negativeakaan kauheasti jaksaisi siviilissä kuunnella, niin kyllä se keikka silti oli hyvä. Ja tamperelainen symppaa aina tamperelaista, olitte sitten Negativesta mitä mieltä tahansa. (Mitä mä nyt edes selittelen?) Katseltuani sitä Jonnen keimailua ja rokkikukkoilua lavalla, ymmärrän kyllä ihan täysillä niitä teinityttöjä, jotka ovat ihan lovena Negativeen ja Jonneen. Tai niihin muihinkin. Ihan söpöjä poikiahan ne ovat kaikki. Muut bändit soittivat noin viisi biisiä, Negative soitti melkein 1,5 tuntia.
Negative
Muuta huomionarvoista: Jonne on.
Jonne Aaron
Negativen keikan jälkeen oli vielä ilotulitus. Tulituksen olisi toivonut tosin alkaneen heti keikan jälkeen, mutta sitä jouduttiin odottelemaan hieman turhan pitkään umpijäässä ja puutuneilla jalanpökkelöillä. Mutta olihan se ihan jees...
ilotulite
Muuta huomionarvoista: Olen jo sulanut.
Ps. Kaikki kuvat saa isommiksi klikkaamalla niitä.
Kommentit